Yleistä

Ksenon on alkuaine, joka on hyvin raskas jalokaasu. Kun Ksenon-kaasulla täytetyn putken läpi johdetaan voimakas sähkövirta, sen seurauksena oleva valokaari hehkuu hyvin kirkasta valoa. Juuri tällaista tekniikkaa käytetään ajoneuvojen xenonajovalojen polttimoissa. Maailmalla yleisemmin xenonvalaisimista käytetty tekninen ilmaisu on High Intensity Discharge (HID).

Polttimo

Xenonpolttimoissa ei ole halogeenipolttimoiden tapaan tärinälle arkaa ja lyhytikäistä hehkulankaa, vaan ainoastaan kaksi elektrodia joiden välissä kaasu on omassa säiliössään. Kaasuun on sekoitettu myös muita aineita Ksenonin lisäksi, näin saadaan kaasun ominaisuuksia muutettua sopivaksi. Kun xenonpolttimon elektrodien välille muodostuu jännite-ero, muodostuu valokaari elektrodien välille, joka hehkuu kirkasta valoa kaasuseoksessa. Kaasuseos sytytetään n. 25000 voltin jännitteellä ja kun kaasuseos on syttynyt, voidaan jännite laskea n. 85 volttiin. Xenonpolttimo ei kylmänä tuota välittömästi käynnistymisen jälkeen lopullista valomääräänsä, vaan valon kirkastuminen kestää muutamia sekunteja. Mutta käytännössä polttimo on jo syttyessään kirkkaampi kuin perinteinen halogeenipolttimo.

Ballasti

Koska kaasun sytyttämiseen ja hehkun ylläpitämiseen tarvitaan erilaiset jännitteet kuin mitä ajoneuvojen normaalit 12V ja 24V ovat, tarvitaan muuntajat, eli nk. ballastit. Nykyisin ballasteissa on sekä sytytin, että muuntaja integroitu samaan koteloon ja näin säästetään tilaa ja turhia johtoja. Ballasti sijoitetaan xenonpolttimon läheisyyteen ja se muuntaa ajoneuvon 12V tai 24V jännitteen xenonpolttimolle sopivammaksi. Kun ajoneuvon ajovalot laitetaan päälle, ballasti lähettää polttimolle lyhyen korkeajännitteisen impulssin sytyttämään valokaaren elektrodien välille. Tämän jälkeen ballasti laskee asteittain jännitteen sopivaan käyttöjännitteeseen.

Xenon vs. Halogen

Vaikka normaalien halogeenipolttimoiden teho 55W kuulostaa suuremmalta kuin xenonpolttimon 35W, on silti xenonpolttimo noin kolme kertaa kirkkaampi. Eli käytännössä halogeenipolttimo vain kuluttaa enemmän tehoa pienemmällä valomäärällä. Valoteho määritellään SI-järjestelmän lumen (lm) yksiköllä. Kun esim. H4-halogeeni tuottaa n. 1000lm ±15 % (850–1 150 lm)., niin 35W xenon tuottaa n. 3000lm. Se tarkoittaa kolminkertaista valomäärää 40% pienemmällä tehonkulutuksella. Koska xenonpolttimon tehonkulutus on pienempi, se myös lämpenee vähemmän kuin halogeenipolttimo. Xenonpolttimo on myös kestoltaan ylivertainen halogeeniin verrattuna. Halogeenin keskimääräinen kestoikä on n. 400-700 tuntia, kun taas xenonilla se on n. 2500 tuntia. Kuvassa alla on ero halogeenin ja xenonin välillä.

 

Kuvassa Halogen vs. Xenon

Xenon H7 6000K vs. halogen H4

Xenonpolttimoilla on myös laajempi väriskaala, polttimoiden valon väriä kutsutaan värilämpötilaksi. Värilämpötilaa merkitään Kelvin (K) yksiköllä tyyliin "4000K". Halogeenipolttimon tuottaman valon väri on keltaista, joka on värilämpötila-asteikolla 2500-3500K. Xenonpolttimon tuottama valo voi olla puhtaan valkoista, sinertävää tai lähes jopa purppuraista, värilämpötila-asteikolla 4000-12000K. Viereisessä kuvassa on periaatteellinen kuva värilämpötiloista. Puhtaan valkoista valo on n. 6000K kohdalla.

Valoteho riippuu myös värilämpötilasta. Alla valotehon ja värilämpötilan välistä suhdetta kuvaava taulukko.

 

Värilämpötila	Väri	Valoteho
4300K	Kellertävä/valkoinen	3200lm
5000K	Valkoinen/kellertävä	3000lm
6000K	Valkoinen/sinertävä	2600lm
8000K	Vaalean sininen	2400lm
10000K	Sininen	2300lm
12000K	Vahvasti sininen	2100lm

 

 

Katso lisää kuvia eri värisävyistä täältä.

 

Jälkiasennus

Xenonajovalot ovat jälkiasennettavissa periaatteessa mihin tahansa ajoneuvoon, jossa on joko 12V tai 24V jännitejärjestelmä ja jokin yleinen polttimokanta (H1, H3, H4, 9005 jne.).
Lue lisää jälkiasennussarjasta kertovalta sivultamme.